Marokko

Päivä 1

Syyskuun lopulla lähdin neljänkymmenen muun opiskelijan matkaan kohti Marokkoa. Yhdeksän päivän mittainen matka alkoi kevyesti 24 tunnin bussimatkalla Portosta aina Marokkon pääkaupunkiin Rabatiin saakka. Portugalissa pysähdyimme noukkimaan porukkaa Aveirosta, Viseusta, Lissabonista ja Farosta. Matka sujui leppoisasti lähinnä nukkuessa edellisen illan rientojen takia, enkä ollut todellakaan ainut nukkuja. Iltayöstä otimme lautan Algecirasista Ceutaan, jonka kautta pääsimme lopulta Marokkon puolelle.

Päivä 2

Rabatissa teimme varhain aamulla pikaisen turistikierroksen, jonka aikana näimme pikku Kreikan ja keskeneräiseksi jääneen minareetin ja saimme syödä tuoretta, marokkolaista leipää. Kävimme myös tutustumassa jo antiikin roomalaisten aikanaan perustamaan linnoitukseen. Ennen puoltapäivää taisimme olla jo takaisin bussissa kohti Marrakechia. Ajoimme pitkin merenrantaa kulkevaa moottoritietä aina lähes Casablancaan asti, minkä jälkeen ympärillä olikin enää vain lähinnä karua ja aika tasaista maastoa. Paikoin oli havaittavissa jonkinlaista maataloustoimintaa, uskomatonta mutta totta.

Roomalaisten linnakkeen oma lohikäärme.

Keskeneräinen minareetti Rabatissa.

Rabatin Välimeri-kortteli ja suu täynnä leipää.

Roomalaisten linnoituksen jälkiä Rabatissa.

Marrakechiin saavuimme iltapäivällä. Hotelli oli oikein hyvä ja nimeltään Les Trois Palmiers. Hotellissa oli pieni uima-allas, jossa saattoi vilvoitella ilman lämpötilan ollessa yli 30 astetta. Ostin monen muun tavoin matkan lisäksi ruokapaketin (65 euroa), joten söin hotellilla aamiaiset (joita en normaalisti syö), lounaat ja illalliset. Ruoka oli marokkolaista ja oikein maittavaa. Olisin tietenkin voinut etsiä joka ruokailua varten ruokapaikan kadulta, mutta totesin tämän olevan käytännöllisempi vaihtoehto.

Päivä 3

Aamulla aamiaisen jälkeen suuntasimme oppaan johdattamana torille, jossa kiertelimme pieniä kujia pitkin joka suuntaan. Tutustuimme arkkitehtuuriin samalla, kun väistelimme aasien jätöksiä. Lounaan jälkeen oli vapaata aikaa, joten menimme tietenkin takaisin torilla shoppailemaan, sillä pakollinen hankinta oli huivi aavikkoa varten. Matkanjohtaja opasti, että kohtalaisen huivin pitäisi irrota viidellä eurolla. Noh, ostamani huivin lähtöhinta oli 60 euroa sen hyvän laadun vuoksi, joten päädyin lopulta maksamaan riistohinnan eli kymmenen euroa. Hintaneuvottelu toi mieleen Suomen Huutokauppakeisarin - terkkuja Hirvaskankaalle!

Kattotaidetta Marrakechissa.

Lukijatoive: selfie. Lisäksi kaverit ottamassa keppietä vasemmalla.

Illalla matkanjohtaja johdatti meidät paikalliseen yökerhoon, jonka musiikki oli tietenkin paikallista :) Se ei ihan uponnut meihin, vaikkei se huonoa ollutkaan. Paikalliset tanssivat ja lauloivat esiintyjän mukana. Marokkolainen olut verotti lompakkoa kahdella eurolla, mitä pidän yllättävän hyvänä hintana.

Juuri ennen yökerhoon siirtymistä jalan bussin kohdalla tien toisella puolella ollut puu kaatui bussin kylkeen. Oksat vain hipoivat kylkeä, joten maalipinta otti hieman osumaa. Suurilta vahingoilta säästyttiin, mutta katu oli poikki aamuun asti. Hurjaa!

Päivä 4

Lounaan jälkeen bussikuski nosti kytkintä, ja bussi liikahti kohti Merzougaa. Reitti kulku Atlas-vuoriston läpi, ja pysähdyimmekin noin 2,5 kilometrin korkeudessa ihailemaan maisemia. Tie oli aika mutkaista, ja korkeusvaihteluita oli paljon, joten kyllähän siinä välillä oli Huhtalan pojalla suu ammollaan maisemia ihastellessa.

Paikallisen Atrian eläinkuljetus. Pudotus rotkon pohjalle yli sata metriä.

Huikeat maisemat taustalla.

Päivä 5

Saavuimme Merzougaan tämän päivän puolella, joten suurin osa suunnisti heti nukkumaan. Myös tässä hotellissa/motellissa oli uima-allas. Aamulla osa meistä lähti jeeppiajelulle autiomaahan. Odotukseni olivat korkealla, mutta suurin osa ajasta kului valokuvaustaukoihin... Mutta jeepinkyyti kivien ja hiekan keskellä oli ihan jees. Näimme kivettyneitä kilpikonnankilpiä ja villidromedaareja, ja joimme teetä berberien kanssa.

Valmiina hiekkamyrskyyn.

Villejä kyttyräselkiä loputtomassa kivikossa. Eipähän tarvi olla tuolla kiviä keräämässä.

Illemmalla juuri ennen auringonlaskua nousimme dromedaarien selkään ja lähdimme ylittämään hiekka-aavikkoa. Kyyti oli kuin humalassa olevan hevosen selässä olisi istunut. Lähtöpaikka oli täynnä kamelinkakkaa, koska minnekäs se muka sieltä häviäisi. Myös reitillä oli paljon kakkaa, joten jos joku olisi eksynyt joukosta, hän olisi voinut vain seurata kakkavanaa kuten Hannu ja Kerttu konsanaan.

Hiekkaa riittää.

Tarkoitus oli, että näkisimme auringonlaskun, mutta ilmassa oli niin paljon kakkenduudelia (huom. ei kamelin-), että aurinko vain himmeni sen taakse. Reilun tunnin matkan jälkeen saavuimme leiriin, jossa meitä oli vastassa musiikkiryhmä. Leiri koostui neliönmuotoisesti räsymatoista kootuista viiden hengen teltoista. Telttojen keskellä oli yhteinen nuotiopaikka, jonka lattia oli niin ikään räsymattoa. Illallisena oli marokkolaista kanaa yms. "Pihalla" tarkeni, sillä yöllä lämpötila taisi laskea kahteenkymmeneen asteeseen. Yöllä jotkut pääsivät kokeilemaan hiekkasurffausta, mutta olin jo unten mailla.

Päivä 6

Aamulla kuljimme samoilla ratsuilla saman reitin takaisin lähtöpisteeseen. Hotellilta jatkoimme matkaa Atlas-vuoriston yli kohti Fesiä. On edelleen vaikea käsittää, miten maisemat ja kasvillisuus voivat muuttua niin paljon yhden matkan aikana. Aamulla olimme keskellä hiekkaa ja kiveä ja näkymä oli varsin tasainen. Sitten alkoi tulla vuoria ja kukkuloita eteen. Jokia vehreine palmualueineen. Paimentolaisia lampaiden kanssa karuissa laaksoissa ja rinteissä. Lähes trooppinen metsä, jossa näimme apinoita. Sveitsiläinen kaupunki (Ifrane) alppimajoineen ja vehreine puistoineen. Ja taas kuivahko, iso laakso, jossa on yksi Marokkon suurimmista kaupungeista.

Rutikuivan alueen keskellä kanjonissa virtaakin vehreä joki.

Lisää huikeita maisemia. Harmillisesti hieman pölyä ilmassa.

Päivä 7

Hotelliaamiaisen jälkeen oli taas seuraava kierros oppaan perässä. Palatsiaukio, medinan eli toripaikan yli 9000 katua, ulkoa rumia mutta sisältä kauniita taloja sekä tietenkin aasinkakkenduudelia. FiveFingersit olivat kuin luodut Fesin kaduille.

Fesin toripaikka ja sen yli 9000 katua.

Päivän kääntyessä iltaan meidän tiputettiin Carrefouriin ruoka- ja juomaostoksille seuraavan kahden päivän koitosta varten. Ohjeet hotellille olivat seuraavat: "Liikenneympyrästä oikealle ja puiston jälkeen vasemmalle". Noh, tarinan mukaan kolme kaverusta lähti kävelemään kohti hotellia. Kymmenen minuutin jälkeen yksi heistä oli kadonnut eikä tämän puhelimessa ollut akkua. Jäljellä olevat kaksi kaverusta seikkailivat ympäriinsä, kunnes törmäsivät kahteen tuttavaan, jotka olivat myös hieman sekaisin reitistä. Pienen kyselykierroksen jälkeen paikalliset neuvoivat reitin hotellille.

Jotta tilanne ei päättyisi vielä tähän, päättivät nämä kaksi aiempaa sankaria jäädä odottamaan kadonnutta ystäväänsä, jos tämä sattuisi löytämään heidät oletetusta katoamispaikasta. Kun ystävää ei alkanut kuulua, nämä kaksi sankaria lähtivät kokeilemaan onneaan uusien ohjeiden kera. Eihän sekään vielä ihan nappiin mennyt, mutta erään hotellin ranskankielisillä ohjeilla he pääsivät lopulta takaisin hotellille, jossa aiemmin kadonnut ystävä jo odotti. Hän oli ottanut taksin hotellille.

Iltasella juhlimme kahden matkalaisen syntymäpäiviä ilmeisesti liian railakkaasti hotellin henkilökunnan mukaan. Pahoittelut seuraaville saman matkatoimiston matkaajille, sillä ette välttämättä yövy samassa hotellissa. Himskatin äänekkäät brasilialaiset.

Päivä 8

Lounaan jälkeen bussi liikahti Volubilis'n roomalaisraunioille. Vaikken mikään antiikin erityinen fani ole, niin olihan se aika hieno paikka kaiken kaikkiaan. Melko iso kaupunki ollut muinoin. Harmittavan vähän aikaa oli tutustua paikkaan opastetun kierroksen jälkeen, mutta aurinko paahtoi aika kovasti.

Volubilis'n pääkatu. Tässä olisi ollut varmaan muutama muukin 2000 vuotta sitten.

Paluumatkan lautan otimme Tangerista iltamyöhään kohti Algecirasia. Merenkäynti oli heikompaa kuin menomatkalla.

Päivä 9

Aamulla olimme takaisin Portugalissa, ja tiputtelimme porukkaa pitkin maata. Lissabonissa oli menossa maraton, jota oli kiva katsella lounaan lomassa. Olin kotona Portossa sunnutaina noin viideltä iltapäivällä. Pikaisen suihkun jälkeen suuntasin kohti yliopistoa, mutta siitä lisää seuraavassa kirjoituksessa.

Yhteenveto reissusta

Marokko oli paljon siistimpi paikka kuin odotin. Ei se mikään räkälä ole, mutta toisaalta liikuimmekin lähinnä vain turistipaikoissa. Olisi hienoa mennä joskus takaisin ja matkustaa ympäri maata itsekseen. Suosittelen kaikille Marokkon-matkaa. Hiekkaa, kamelinkakkaa ja aasinkakkaa. Niin ja kovaa tinkaamista.

In English

Keeping it short. I went to Morocco for a 9-day journey. Rabat, Marrakech, Merzouga, Sahara, Fes. Camels and shit. Great views.